Pesu ja desinfektio tärkeä osa välinehuollon ketjua

Välinehuolto

Tartunnantorjunta ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat osa suun terveydenhuollon jokapäiväistä arkea. Keskeisessä roolissa tässä toiminnassa ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusi tartunnantorjunnan ohje sekä pesu- ja desinfiointikoneita koskeva standardi SFS-EN ISO 15883.

Terveydenhuollon aseptiikkaa koskevia ohjeistuksia on viime vuosina työstetty ahkerasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohje suun terveydenhuollon yksiköiden tartunnantorjuntaan ilmestyi tammikuun alussa 2017. Yksi suurimmista muutoksista edellisiin ohjeisiin verrattuna liittyi välineiden puhtausluokkiin ja huoltoketjuihin. Vaadittava puhtausluokka riippuu tehtävästä toimenpiteestä sekä kudoksesta, jonka kanssa väline joutuu kosketuksiin puhdistuksen, desinfektion tai steriloinnin jälkeen.

Muuttuneet tartunnantorjunnan ohjeen puhtausluokat

THL:n ohjeessa määritellyt muutokset puhtausluokissa koskevat välineitä, joilla ei läpäistä ihoa tai limakalvoa mutta joilta vaaditaan korkeaa puhtaustasoa eli vähintään desinfiointia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi paikkaus- ja tutkimusvälineitä mutta myös muita instrumentteja, joilla ei läpäistä limakalvoa.

Niissä yksiköissä, joissa on käytettävissä pesu- ja desinfiointikone, voidaan välineet ottaa suoraan käyttöön koneella tehdyn käsittelyn jälkeen. Toimittaessa näin on erityisen tärkeää, että pesu- ja desinfiointikoneet ovat validoituja. Lisäksi koneita on käytettävä ja niiden toimintaa valvottava valmistajan ja viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Välineet voi myös steriloida.

Kirurgiset, parodontologiset ja juurihoidon instrumentit steriloidaan edelleen kuten ennenkin. Myös käsi- ja kulmakappaleiden sekä turbiinien osalta on aikaisempi Valviran ohje yhä voimassa, eli jokaiselle potilaalle täytyy edelleen olla yksilöllisesti steriloidut instrumentit.

Pesu- ja desinfiointikoneen validointi

SFS-käsikirja 142-2:sta löytyy vuonna 2015 julkaistu standardi-sarjan SFS-EN ISO 15883 osa 1, jossa on määritelty pesu- ja desinfiointikoneiden yleiset vaatimukset. Nämä vaatimukset määrittävät myös desinfiointia. Standardin taustalla ovat voimassa olevat hallinnolliset säädökset ja määräykset, jotka koskevat terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden puhdistamista, desinfiointia ja sterilointia, sekä uudistettu terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskeva laki (629/2010), lyhyemmin TLT-laki.

Lakiin pohjautuvan standardin mukaan pesu- ja desinfioin­tikoneita on käytettävä ainoastaan laitteen valmistajan mää­rittelemien välineiden käsittelyyn. Käyttäjän velvollisuus on varmistaa, että pesukone, ohjelma, liitäntöjen laatu ja prosessi­kemikaalit soveltuvat välineistölle.

SFS-EN ISO 15883-1 on laadittu siltä pohjalta, että kullekin yksittäiselle pesu- ja desinfiointikoneelle tehdään validointitestit ja että käytön aikana tehdään jatkuvia määräaikaisia teste­jä vaatimuksenmukaisuuden varmistamiseksi. Nämä testit suo­rittaa tai antaa suoritettavaksi laitteen käyttäjä.

Validointi on kokonaisohjelma, joka koostuu asennuk­sen, käyttökunnon ja suorituskyvyn tarkastuksista. Asennus­tarkastuksen tekee koneen asentaja laitevalmistajan ohjeistuk­sen mukaisesti koneen asennuksen yhteydessä. Käyttökunnon tarkastaa laitevalmistaja tai tämän edustaja. Suorituskyvyn tar­kastuksen tekee vuorostaan laitevalmistaja tai tämän edustaja yhdessä ostajan kanssa.

Puhdistus tärkeää ennen desinfektiota ja sterilointia

Laitteiden puhdistustehon todentaminen on välttämätöntä pesu- ja desinfiointikoneen hyväksyttävän suorituskyvyn määrittämisen kannalta. Lisäksi on noudatettava laitteen valmistajan määrittämiä huolto- ja testausohjelmia ja TLT-lain mukaisesti varmistettava lääkinnällisiksi laitteiksi luokiteltujen pesukoneiden moitteeton toiminta- ja suorituskyky. Myös oma valvonta on oleellinen osa laitteen toiminta- ja suorituskyvyn rutiininomaista testausta.

THL:n uuden ohjeen mukaan on pesu- ja desinfiointikone ensisijainen vaihtoehto välineiden puhdistamiseen ja desinfektioon. Pesu- ja desinfiointikoneella tehty käsittely on aina turvallisempi ja tehokkaampi.

Steriloinnin tarkoituksena on hävittää steriloitavista tarvikkeista kaikki elollinen, mukaan lukien bakteeri-itiöt. Steriloinnin onnistumisen kannalta on tärkeää, että laitteet ja tarvikkeet on ensin huolellisesti puhdistettu.

Syitä huonoon pesutulokseen

Pesu- ja desinfiointikoneiden testauksessa on aina olennaista, että se tehdään säännöllisesti – myös huollon ja korjauksen yhteydessä. Kun testit otetaan ensimmäisen kerran käyttöön, tehdään laitteelle aina ohjeiden mukainen toimintakunnon testaus, jonka jälkeen siirrytään rutiinitestaukseen. Myös kuormaamista voi seurata testein.

Pesutulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat mekaaniset tekijät, vedenpaine, suihkuvarren pyöriminen, suuttimien sijainti ja oikeat pesutelineet. Lisäksi tulokseen vaikuttavat ohjelmavaiheiden oikea pituus sekä sopivan pesukemikaalin valinta, sillä kemikaalin on oltava tehokas juuri puhdistettavalle likatyypille. Myös kemikaalien annostelu- ja pesulämpötila ovat tässä olennaisia.

Yksi yleisimmistä syistä huonoon pesutulokseen on pesukoneen lastaaminen väärin tai liian täyteen. Myös pesukoneen lämpötila ja pesuaineen annostelusuositusten asennus on hyvä tarkistaa. Veden laatu ja tukkeutuneet pesusuuttimet tai poistoviemäri saattavat myös olla huonon pesutuloksen aiheuttajia. Lisäksi pesulavoissa voi olla halkeamia tai lavat eivät pääse pyörimään oikein.

THL

THL_ohjeet

Kattavat palvelut Mielen pesu- ja desinfiointikoneiden ostajille

Mielen pesu- ja desinfiointikoneiden asennus- ja huoltopalvelut varmistavat, että Miele-laitteesi tarkastetaan ja huolletaan säännöllisin väliajoin sertifioidun huoltoteknikon toimesta. Kaikki työsuoritteet tehdään tarkasti ja huolellisesti noudattaen voimassa olevia lakeja ja asetuksia.

Miele-desinfektoreille on saatavissa laaja valikoima erilaisia sertifioitujen lääkintälaiteteknikoiden suorittamia suorituskyvyn mittauksia, jotka perustuvat lakeihin, asetuksiin, direktiiveihin ja maakohtaisiin vaatimuksiin.

Miele

Lähteet:
1. Välimaa, H. 2016. Ohje suun terveydenhuollon yksiköiden tartunnantorjuntaan. THL: Helsinki. Lataa ohje veloituksetta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-805-0
2. SFS-käsikirja 142-2. Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet. Pesu ja desinfiointi. Osa 2. Pesu- ja desinfiointikoneita koskevat standardit. 2015. SFS: Helsinki.
3. Miele Oy.
4. Taulukot: THL.

Teksti: Tiina Rissanen
Kuvat: Miele